Laskennalliset tehtävät

Yleiset periaatteet:

  • Arvostelu perustuu siihen, kuinka hyvin ratkaisu sensorin mielestä osoittaa fysiikan osaamista. Oikean ratkaisun vaatimuksena on, että fysikaalinen päättely oikea ja että ratkaisu sisältää kaikki arvosteluohjeessa pisteytetyt elementit. Sensori pyrkii epäselvissä tilanteissa tulkitsemaan ratkaisut kokelaan edun mukaisella tavalla.
  • Pienin arvosteltava kokonaisuus on tehtävä. Jos kokelas on jakanut vastauksensa eri osioihin eri tavalla kuin tehtävänannossa on oletettu, arvostellaan vastaus kokonaisuutena. Poikkeava osioihin jakaminen ei sinällään alenna pisteitä.
  • Jos sama virhe vaikuttaa useampaan vastaukseen tehtävässä, vähennys tehdään vain kerran ja siinä osiossa, jossa se vaikuttaa vastaukseen ensimmäisen kerran. Jos yhden osion virhe kuitenkin johtaa myöhemmässä osiossa ilmiselvästi epäfysikaaliseen tulokseen, siitä saatetaan tehdä uusi vähennys.
  • Pienistä virheistä (esim. väärin kopioidut numeroarvot), jotka eivät vaikuta lopputuloksen suuruusluokkaan, tehdään korkeintaan yhden pisteen vähennys.
  • (Notaatiovirheestä (esim. kursivoinnin puuttuminen, desimaalipiste ja tietokonemainen potenssiesitys) ei aiheudu pistemenetystä. Notaation kannalta oleellista on, että sensori ymmärtää tuotetun lausekkeen.)
  • Jos tehtävään on annettu useampi kuin yksi vastaus, vastauksista huonoin huomioidaan kokeen arvostelussa.

Laskennalliset tehtävät

Arvosteltavia kohtia ovat:

  1. tehtävän ratkaisun kannalta oleellisten fysiikan lakien nimeäminen
  2. lähtökohtana olevien suureyhtälöiden esittäminen
  3. käytettyjen suureiden tunnusten määritteleminen
  4. kysytyn suureen suhteen ratkaistun suureyhtälön esittäminen
  5. lopputulos.

    Sensorin pisteytykseen vaikuttaa ainoastaan vastauksen oikeellisuus, ei se, miten vastaus on tuotettu ja miltä se näyttää.
    Ratkaisun kulun voi sisällyttää vastaukseen, mutta sitä ei arvostella. 

Tyypillisiä virheitä ja puutteellisuuksia, jotka johtavat pistevähennyksiin, ovat esimerkiksi:

  • Fysikaalinen perustelu puuttuu tai on väärä.
  • Suureyhtälö puuttuu.
  • Lauseke ei ole merkinnällisesti riittävän yksitulkintainen.
  • Käytettyä suuresymbolia ei ole määritelty tai suureiden tai vakioiden arvot tai yksiköt puuttuvat.
  • Lopputuloksen merkitsevien numeroiden määrä poikkeaa liikaa tehtävänantoa vastaavasta määrästä. Lopputuloksesta puuttuu yksikkö.
  • Vektorisuureet ja –yhtälöt on esitetty väärin tai puutteellisesti.

 

Tarkennus / Kevät 2020

“Usein suureyhtälön voi esittää myös välituloksina saatujen suureiden avulla, mikäli näille välituloksille on esitetty kyllin selkeät omat suureyhtälönsä.
Olemme [YTL:n fysiikan jaos] todenneet, että tehtävänantoja on syytä selkeyttää tämän suhteen. Kysytyn suureen suhteen ratkaistun suureyhtälön puuttuminen verotti monen kokelaan kohdalla pisteitä, vaikka ratkaisu saattoi muuten olla ihan oikein. Erityisesti ”solveria” käytettäessä suureyhtälön kirjoittaminen tahtoi unohtua.”
LINKKI

Yleistä

  • Laskuissa on käytettävä taulukoista löytyviä lähtökaavoja (ei siis esim. oppikirjoissa johdettuja lausekkeita), joista johdetaan sieventämällä kysytty suure.
  • Laskuissa on lueteltava erikseen tehtävässä annetut suureet yksiköineen ja tehtävään liittyvät luonnonvakiot (esim. g = 9,81 m/s2).
  • Johdettuun kaavaan on sijoitettava ilmoitetut suureet yksiköineen. Tätä ei tarvitse tehdä, jos on alussa esittänyt suureet tunnuksineen ja arvoineen.
  • Jos joudut käyttämään välituloksia, tarkkuuden on oltava riittävä. Esim. jos tulos pitää ilmoittaa kahden numeron tarkkuudella, välituloksissa on oltava ainakin neljän numeron tarkkuus.
  • Tuloksen tarkkuus lasketaan pääsääntöisesti sen lähtöarvon mukaan, jossa on vähiten merkitseviä numeroita.
  • Jos katsot kuvaajalta tulosta, mieti millä tarkkuudella pystyt tuloksen katsomaan.
  • Arvioi saamasi tuloksen mielekkyys.

Virheiden pistemenetykset (15 p tehtävä):

Pisteet ovat suuntaa-antavia